Puulajipuisto

Visakoivu

Betula pendula var. carelica

puu.jpg  lehti.jpg

Ulkonäkö ja koko

Visakoivu on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on yleensä pahkainen, kyhmyinen tai muhkurainen. Oksat usein paksuja ja koukeroisia, pystyjä tai yläviistoja. Puuaines tiivissyistä, painavaa ja kuviollista. Visakoivun puun syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visautuminen hidastaa puun normaalia kasvua. Visakoivun taimista vain puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja. Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasva 5-15 m pitkäksi. Visakoivuja lisätään kloonaamalla vartetuista taimista.

Levinneisyys ja ympäristö

runko.jpg

Parhaita visakoivun kasvupaikkoja ovat viljavat metsämaat (lehdot, lehtimäiset kankaat ) ja parhaat peltomaat (hieta ja multamaat). Visakoivu on omiaan maiseman ja ympäristön kannalta arvokkaille kohteille:lepikot, jotka halutaan muuttaa tuottoisiksi talousmetsiköiksi, lievästi hallanarat viljavat maat ja maisemallisesti arvokkaat kohteet. Mitä karumpi kasvupaikka on, sitä enemmän visakoivulla on taipumusta haaromiseen. Kasvupaikoiksi eivät sovellu turvemaat, tasaiset hiesu- ja savimaat tai alueet, joissa pohjavesi on lähellä. Valoa vaativana ja hidaskasvuisena puuna visakoivu kilpaili vanhoilla kiertokaskiviljelyaloilla muiden nopeammin kasvavien puulajien kanssa. Lyhyt kiertoaika loi visakoivulle otolliset kilpailuolosuhteet. Kaskiviljelyn päättyminen, edistyvä metsänhoito ja visakoivun esiintymistiheyteen nähden voimakas myynti ovat verottaneet visakoivun luontaista esiintymistä. Visakoivu kasvaa luontaisesti Euroopassa, erityisesti Etelä-Suomessa ja Karjalan tasavallassa.  Sitä esiintyy myös  Venäjän länsiosissa, Baltiassa ja Valkovenäjällä. Hajanaisia esiintymiä löytyy myös Keski-Euroopasta ja harvinaisena myös muualla Pohjoismaista . Viljeltynä visa menestyy parhaiten Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta vähäisemmin tuotto-odotuksin ja tietyllä riskillä visaa voi kasvattaa myös Pohjois-Suomessa hyvillä kasvupaikoilla.

Käyttö

Visautumisen seurauksena kuoren osia jää rungon sisään, jolloin puuainekseen muodostuu koristeellisia kuvioita. Ruskeat visasolut voivat puun poikkileikkauspinnassa muodostaa tähtimäisen kuvion, jolloin puhutaan visakukasta. Puun lustot ovat aaltoilevia. Pinnansuuntaisessa leikkauspinnassa voi näkyä linssimäisiä kuvioita. Visakoivun puuaines on lujaa ja painavaa. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 €/kg, riippuen visan laadusta, erän koosta ja oksaisuudesta. Visakoivusta valmistetaan korkealaatuisia sisustuksia, huonekaluja ja koriste- ja taide-esineitä.  Sitä käytetään myös parketteihin, käyttö- ja koriste- esineiden valmistukseen.

 

Tiedot on haettu Wikipediasta, visaseura.fi, pinkka.helsinki.fi, openmetsa.fi, puuproffa sekä  pirkanmaanmetsat.fi 26.10.2015