Puulajipuisto

Terijoensalava

Salix fragilis 'Bullata '

puu.jpg 

Ulkonäkö ja koko

runko.jpgTerijoensalava kasvaa 3–10 metriä korkeaksi ja suunnilleen yhtä leveäksi. Se kasvaa puumaisenakin pallomaiseksi, mutta sitä voi kasvattaa pensaana, jolloin sitä pitää leikata usein. Lehdet ovat 6–15 cm pitkiä ja kapeansuikeita. Salava on vahvarunkoinen puu, joka kukkii lehtien puhjettua. Oksat ovat kaljuja, kellanruskeita, kiiltäviä ja helposti tyveltä murtuvia. Suomessa yleisin salava ja myös ainoa vakituisena karkulaisena tai viljelyjäänteenä tavattava salavalajike on terijoensalava ‘Bullata’. Terijoensalava kehittyy nopeasti ja leikkaamatta tasaisen pyöreälatvaiseksi. Leveän pallomainen, kellanvihreäoksainen puu on näyttävä myös talvella. Vaatimattomat, keltaiset norkkokukinnot keväällä ovat karvaisia, pitkiä ja kapeita. Norkkoperät pitkiä, 3–4-lehtisiä. Yksittäinen kukka on pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu on vaalea, aikaisin variseva. Yhdislehtinen emiö on 2-luottinen. Emipuut  ovat melko harvinaisia. Terijoensalavalla on kaunis, päältä kiiltävä, tummanvihreä sekä alta sinivihreä, korkosuoninen lehdistö.  Lehdet ovat ruodillisia, korvakkeellisia (ruoti 1–3 cm, korvakkeet melko suuria, herttamaisia, kaljuja, yleensä pian varisevia). Lehtilapa on 10–12 cm pitkä, suikea, pitkä- ja vinosuippuinen, hammas- ja nystylaitainen sekä kalju.

Levinneisyys ja ympäristö

lehti.jpgTerijoensalava viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa ja kukkii toukokuussa. Terijoensalava soveltuu vesistön äärelle, sillä suosii kosteaa tai tavallista, jopa märkää, ravinteikasta maata. Tarvitsee runsaasti valoa - aurinkoisessa tai puolivarjoisassa kasvupaikassa. Menestyy vyöhykkeellä V Oulun korkeudella saakka. Istutus vähintään 5 metrin välein, sillä latvus kasvaa jopa 15 metriä leveäksi. Rungosta ja tyveltä poistetaan tarpeettomat versot, jotta puun muoto säilyy. Muutoin leikkaustarvetta ei juuri ole. Puun voi leikata alas ja jättämällä yhden kantovesan saadaan uudistettua jo vanha, ylisuuri tai muuten ruma puu tai pensas.

Terijoensalavan lisäksi Suomessa tavataan puistopuina melko useita jalostettuja salavaristeymiä, kuten kyynelsalavaa (S. babylonica x fragilis, = itkusalavan ja salavan risteymä) ja kujasalavaa (S. alba x fragilis, = valkosalavan ja salavan risteymä).

Käyttö

kukka.jpgTerijoensalava on paikoin hyvin suosittu koristepuu. Terijoensalava kuuluu pajujen sukuun. Puuaine vastaa rakenteltaan ja väriltään hopeapajua, mutta on hauraampaa ja murtuvampaa. Salava on melko karkeasyistä, erittäin kevyttä ja pehmeää. Sen taivutuslujuus on heikko. Hopeapajua puolestaan käytetään vanerin sokkopuuksi ja puusepänteollisuuteen. Terijoen salavan juuristo on hyvin vahva ja se voi tukkia omakotitalon salaojaputkiston.

Tiedot on haettu Wikipediasta, puutarha.net,  pihakasvit.fi, luontoportti.com, weinau-lebt.de ja tammikko.com   25.11.2015