Puulajipuisto

Serbiankuusi

Picea omorika

puu.jpg    oksa.jpg

Ulkonäkö ja koko

Serbiankuusi kuuluu kuusiin  ja mäntykasveihin. Serbiankuusi on keskikokoinen puu, kasvaen 20-35 metriä korkeaksi. Suomen olosuhteissa pituus jää noin 20 metriin. Latvus on paljon kapempi ja tiheämpi kuin kotimaisella kuusella. Oksisto on alhaalta asti tiheä. Kärjistään ylöspäin kaartuvat oksat ovat lyhyet ja hennot. Paksuja neulasia on runsaasti ja ne kasvavat tiiviisti. Pituutta neulasilla on 10–20 mm. Ulkonäöltään ne ovat litteähköjä ja tylppäkärkisiä. Neulaset siirottavat sivuille sekä yläviistoon. Väriltään ne ovat tummanvihreitä yläpinnalta. Alapinnalla on vaaleat raidat, jonka vuoksi lehvästö näyttää usein hieman sinertävältä tai hopeanväriseltä. Kävyt ovat 4–7 senttimetrin pituisia, nuorena lähes tummia, mutta ne vaalenevat vanhetessaan. Serbiankuuselle erittäin koristeelliset kävyt ilmestyvät jo nuorena. Niiden käpysuomut ovat pyöreä- ja leveäkärkiset. Erikoista on, että neulaset kuivuvat kiinni runkoon eivätkä varise pois kuten tavallisesti.

Levinneisyys ja ympäristö

runko.jpgSerbiankuusi on Serbiasta kotoisin oleva, harvinainen Drina-joen varrella Länsi-Serbiassa ja Unkarissa lähellä Visegràdin kaupunkia kasvava puu. Luontaisella kasvualueellaan se kasvaa 1000–1500 metrin korkeudessa. Serbiankuusi ei ole erityisen vaativa kasvupaikan suhteen. Aurinkoinen tai puolivarjoinen, tuore, keskiravinteinen kasvupaikka. Menestyy vyöhykkeillä I-V Oulun korkeudella. Serbian kuusi viihtyy hyvin rinnemailla, joissa keväthallat eivät pääse vaivaamaan sitä. Se on ainoa Suomessa viljelty ulkomainen puulaji , joka vielä 80-vuotiaana on ollut poikkeuksetta terve ja elinvoimainen. Laji risteytyy helposti sitkankuusen kanssa. Risteymät ovat leveämpiä kuin aito serbiankuusi.

Käyttö

Serbiankuusi on yleinen myös luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella. Komean säännöllisen ja maahan asti ulottuvan latvuksensa ja runsaiden neulastensa ansiosta serbiankuusi on yleinen puutarhoissa.  Kapea kasvutapa vie myös vähän tilaa. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa sitä kasvatetaan paljon, koska se menestyy suuressa maalaatujen kirjossa, happamasta savesta hiekkaiseen ja kuivaan maaperään. Serbiankuusi kestää myös hyvin kaupunkien ilmansaasteita. Okakuusen (Picea pungens) ohella serbiankuusi on Suomessa käytetyimpiä koristekuusia. Serbiankuusta kasvatetaan joulukuusiksi ja varsinkin Pohjois-Euroopassa paperin tuotantoon. Puuta istutetaan myös paljon tiealueille, sillä lajin oletetaan kestävän hyvin ilman epäpuhtauksia.

Tiedot on haettu wikipediasta, f.tqn.com, conifersociety.org, espoonkaupunginmuseo.fi ja tammikko.com  8.03.2016