Puulajipuisto

Saarni

Fraxinus excelsior

Fraxinus_excelsior_tree.jpg    lataus.jpg

Ulkonäkö ja koko

Saarni voi Suomessa kasvaa 20-metriseksi puuksi. Saarnen kaarna on harmaa ja uurteinen. Oksat ovat jäykkiä ja sojottavat usein viistosti ylöspäin. Saarni on erittäin runsaskukkainen ja sillä on suuret parilehdykkäiset lehdet. Siemen on pitkä ja siivekäs. Saarni on ilmastollisesti arin jalo lehtipuumme. Saarni kukkii keväällä ennen lehtien ilmestymistä. Se puhkeaa lehteen viimeisenä, mutta voi siitä huolimatta kärsiä alkukesän hallasta. Talvipakkaset saattavat palelluttaa silmuja ja aiheuttaa runkoon pakkashalkeamia. Versojen pakkasvauriot ovat joskus seurausta edellisen kesän kuivudesta. Lajin tunnistaa helposti lehdettömänäkin sen suurista ja mustista silmuista. Saarni on nopeakasvuinen puu, joka kasvaa 30 - 40 m pitkäksi. Vanhemmiten saarni kasvaa lehmuksen ja tammen tavoin voimakkaasti paksuutta.
Runko on varsinkin metsäpuilla pitkä, suora ja oksaton noin 20 m:n korkeudelle. Yksin vapaasti kasvaessaan puulla on taipumus kasvaa haaraiseksi. Kuori on noin 50 vuoden ikään saakka sileä ja vihertävän harmaa, myöhemmin ruskea tai melkein musta, ja siihen syntyy leveitä pitkittäis- ja poikittaishalkeamia. Laadukas saarni on haaroittumaton ja suorarunkoinen. Parhailla kasvupaikoilla (lehdot) vuosikasvaimet voivat olla 60 - 80 cm pitkät. Metsikössä saarni on saavuttanut suotuisissa oloissa 25m pituuden ja yli 30cm läpimitan 80 vuodessa. Hyvällä kasvupaikalla saarni on komea ja rehevä puu vielä 200-vuotiaana. Yli 250-vuotiaat saarnet ovat harvinaisia.

Levinneisyys ja ympäristö

lataus.pngSaarni on Suomen vaateliain jalo lehtipuu. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan. Suomessa saarnea esiintyy vain Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä. Runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Saarni vaatii kasvaakseen syvämultaisen, kostean kalkkipitoisen maaperän ja aurinkoisen kasvupaikan. Pohjaveden tulee kuitenkin olla liikkuvaa. Multava, lehtimultaa sisältävä maa ja kevyt, hiekansekainen savi on eduksi saarnelle. Jäykkäsavisuus haittaa saarnen kasvua. Lehtokorvissa myös hyvin maatunut turve, jonka alla on hiesua tai savea sopii saarnelle. Saarni menestyy myös kalkkipitoisella moreenilla. Saarni kasvaa myös tulvatasangoilla sekä alueilla, joissa pohjavesi on korkealla. Saarni menestyy huonosti heinikossa juuristokilpailun vuoksi. Kasvaakseeen kookkaaksi puuksi saarni vaati paljon valoa latvukselleen. Itämeren alueella saarni viihtyy rannoilla yhdessä tervalepän kanssa.

Käyttö

Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää. Sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin, jousiin, parketteihin, hevosten luokkivaljaisiin sekä rekien ja vaunujen aisoihin. Saarni on myös ollut tärkeä lehdespuu, jota latvottiin talvirehuksi Lounais-Suomessa. Saarnella esiintyy visaisuutta ja värikästä sydänpuuta, jotka ovat kysyttyjä puusepän raaka-aineita. Puusepälle se on erinomainen moneen käyttöön. Sopii urheiluvälineisiin, vaunujen ja laatikoiden rakentamiseen, aseisiin, mutta yhtä hyvin myös sisustamiseen, huonekaluihin, viiluihin jne. Puusepänpuuksi kelpaa varsinkin kaunis, visainen tai laineellinen puuaines. Saarnesta tehdään myös sitkeytensä vuoksi esim. lentokoneen osia ja työkalujen varsia.

 

Tiedot haettu Wikipediasta, puuproffa.fi, mustila.fi ja vastavalo.fi ja Heikki Kiuru(Jalopuumetsät) 22.9.2015