Puulajipuisto

Palsamipoppeli

Populus balsamifera

puu.jpg    lehti.jpg

Ulkonäkö ja koko

Palsamipoppeli on nuorena nopeakasvuinen poppelilaji, joka voi kasvaa 200-vuotiaaksi. Se kuuluu haapojen sukuun. Palsamipoppeli voi kasvaa 10-20 m  korkeaksi. Se on siis kooltaan pienimpiä yleisimmistä poppelilajeista. Sillä on tyypillisesti runsaasti juuriversoja. Puun runko on harmahtava. Lehvästö on kapea, oksat punaruskeita. Lehdet ovat kapeat, muodoltaan kapean puikeat 8-12 cm mittaiset ja tahmeat. Lehdet ovat päälipuolelta kiiltävän tummanvihreät ja alapinnaltaan vaaleanvihreät. Silmut  ovat tahmeat, palsamituoksuiset ja nuoret lehdetkin tuoksuvat aromaattisilta. Hedenorkot ovat pitkät. Puu kukki ennen lehtiä. Keväällä silmujen avautuessa tuoksu leviää pitkien matkojen päähän. Talven kestävyys on hyvä ja palsamipoppeli menestyy jopa Oulun lääniä myöte.

 

Levinneisyys ja ympäristö

runko.jpgPalsamipoppeli on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sitä tavataan laajalla alueella Kandaa ja se kasvaa luontaisena myös Yhdysvaltain pohjois-osissa.  Suomessa viljellään yleisenä Etelä-Lappiin saakka, jäänteenä Etelä- ja Keski-Suomessa.  Palsamipoppeli on sitkeä, nopeakasvuinen ja usein verrattain lyhytikäinen laji. Se leviää melko helposti ympäristöönsä juurivesojen avulla ja muodostaa itsenäisiä kasvustoja laajalle emopuun ympärille. Palsamipoppeli vihtyy aurinkoisessa, puolivarjoisessa tilassa ja vaatii runsasravinteinen maaperään. Vahva juuristo, joka tunkeutuu jopa asfaltin alle on vähentänyt palsaminpoppelin suosiota kaupungeissa.

Käyttö

Palsamipoppelista tunnetaan lukuisia viljelylajikkeita sekä siihen pohjautuvia hybridejä. Miellyttävän tuoksunsa vuoksi se on suosittu puisto-, piha- ja kadunvarsipuu myös Suomessa. Usein se on viljelyjäänne.

 

Tiedot on haettu wikipediasta, balsampoppeln.se, bomengids.nl, uwdigital.ugo.edu, luopioistenkasvisto.fi ja encrypted-tbn-3.gstatic.com   10.12.2015