Muut havupuut

Pilarikataja on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuu. Yksi metsäkatajan muoto on pylväsmäinen pilarikataja. Se on ainavihanta ja kaksikotinen, kasvaa hitaasti, tavallisesti 3–10 metriä korkeaksi ja 1–3 metriä leveäksi. Jotkin yksilöt ovat kuitenkin hyvinkin suuria, jopa 15 metriä korkeita. 

Vuorimänty on Euroopan vuoristoissa kasvava mäntyjen sukuun kuuluva ainavihanta havupuu. Vuorimänty on pensasmainen, mutta se voi olla myös pieni yksirunkoinen puu. Yleensä on 1–3 metrin, parhaimmillaan 5 metrin korkuinen ja 2–4 metriä leveä. Neulaset ovat tummanvihreät, 3–8 senttimetrin pituisia ja kävyt pienehköt, 2–5 senttimetrin pituisia.

Douglaskuusi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, lännendouglaskuusten (Pseudotsuga) sukuun kuuluva ainavihanta havupuu.Tieteellisen nimensä lännendouglaskuusi on saanut englantilaisen lääkärin Archibald Menziesin (1754–1842) mukaan. Eurooppaan lajin toi skotlantilainen kasvitieteilijä David Douglas vuonna 1827.

Okakuusi on pohjoisamerikkalainen kuusten (Picea) sukuun ja mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuu. Okakuusi kasvaa yleensä 25–30 metriä pitkäksi. Okakuusen kasvutapa on tuuhea ja säännöllisen kartiomainen. Latvus on varsinkin nuorena kauniin kerroksellinen. Puu on vankkahaarainen ja oksat ovat vaakasuoria.

Valkokuusi on pitkäikäinen puu, jonka elinikä on keskimäärin 100–250 vuotta ja enimmillään jopa 300 vuotta. Se alkaa tuottaa siementä jo 4 vuoden ikäisenä – tosin siementuotanto on täysimääräistä vasta puun saavuttaessa 30 vuoden iän. Hyvällä kasvupaikalla valkokuusi kasvaa yli 30 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaan 60–90 senttimetriä paksuksi.

Mustakuusi on hidaskasvuinen pensas tai puu, joka alkaa tuottaa siementä 20 vuoden iässä ja elää tavallisesti 200 vuoden ikäiseksi, mutta joskus jopa 280 vuotiaaksi. Se kasvaa keskimäärin 9–15 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan 15–25 senttimetriä paksuksi.

Surukuusi (pilarikuusi) on erittäin kapealatvainen, riippaoksainen, hento-ja pitkä erikoishavupuu. Suomen luonnosta on tavattu noin 30-metrisiä surukuusia, mutta surukuusesta tulee tyypillisesti noin 10-20 metriä korkea ja 2–3 metriä leveä. Oksat riippuvat lähes kohtisuoraan alaspäin. Neulaset ja kävyt samanlaiset kuin metsäkuusella.

Kotimainen kuusi on mäntykasvien heimoon kuuluva ainavihanta havupuu. Kotimainen kuusi voi kasvaa 30–45 metrin, Balkanilla jopa yli 60 metrin pituiseksi. Se on siten Euroopan pisimpiä ja Suomen pisin luontainen puulaji. Lehdet ovat neulasmaisia, talvehtivia ja tummanvihreitä.Neulasten pituus on 1,5–2,5 cm ja käpyjen 10–15 cm.

Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä. Neulaset ovat pareittain kääpiöversoissa. Mänty kasvaa 15-30 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan.

Sembramänty muistuttaa kovasti makedonianmäntyä. Molemmilla pitkät neulaset ovat viiden kimppuina ja molempien latvukset ovat nuorena munanmuotoisia. Sembran alaoksat alkavat kuitenkin vanhemmiten, 40–60 vuoden iässä, ränsistyä ja puu menettää silloin säännöllisen kasvutapansa.

Serbiankuusi kuuluu kuusiin ja mäntykasveihin. Serbiankuusi on keskikokoinen puu, kasvaen 20-35 metriä korkeaksi. Suomen olosuhteissa pituus jää noin 20 metriin. Latvus on paljon kapempi ja tiheämpi kuin kotimaisella kuusella. Oksisto on alhaalta asti tiheä. Kärjistään ylöspäin kaartuvat oksat ovat lyhyet ja hennot. Paksuja neulasia on runsaasti ja ne kasvavat tiiviisti.

Leveän kartiomainen ja kaunislatvuksinen ajaninkuusi on Itä-Venäjän rannikkoalueen ja Japanin pohjoisosien tärkein kuusilaji. Se kasvaa kotiseuduillaan parhaimmillaan jopa 50–60 metriä korkeaksi, mutta Suomessa se saavuttaa vain harvoin yli 20 metrin korkeuden. Elinikä on 350-400 vuotta ja jopa 500.

Kontortamänty on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty voi olla 30–40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta.