Puulajipuisto

Mongolianvaahtera

Acer tataricum subsp.ginnala

puu-1.jpg    lehti1.jpg

Ulkonäkö ja koko

Mongolianvaahtera kasvaa 3–10 metrin korkuiseksi yleensä pensaan ja puun välimuodoksi ja rungon halkaisija on 20–40 senttimetriä. Mongolianvaahteran kaarna on harmaanruskea ja siihen tulee vanhemmiten matalia halkeamia. Nopeakasvuinen mongolianvaahtera on myös melko pitkäikäinen. Se kukkii vasta myöhemmällä iällä. Kukat sulautuvat vaaleanvihreinä lehdistön sekaan, mutta siemenet, vaahteroille tyypilliset lenninsiivelliset lohkohedelmät eli samarat, punertuvat kypsyessään ja koristavat pensasta ruskistuneina pitkälle talveen. Sen kukat ovat kellanvihreät ja halkaisijaltaan 5–8 millimetriä. Laji kukkii alkukesästä. Sen siemenet muistuttavat Suomessa alkuperäisen metsävaahteran siemeniä, mutta ne ovat paljon pienempiä. Siemenet irtoavat puusta myöhään syksyllä ja itävät seuraavana keväänä. Mongolianvaahteran ruska on aurinkoisilla paikoilla voimakkaan punertava.

Levinneisyys ja ympäristö

runko2.jpg

Mongolianvaahtera on kotoisin laajalta alueelta Kaukoidästä ja kasvaa luontaisina valoisissa metsissä, kosteilla rinteillä ja soitten liepeillä. Suomessa yleisimmin kasvatettu pensasmainen vaahtera lähisukulaisensa tataarivaahteran (A. tataricum subsp. tataricum) ohella. Vanhemmiten siitä saattaa tulla puumainen, mutta yleensä se on monirunkoinen ja kasvaa lähes yhtä paljon leveyttä kuin korkeutta. Sen kasvutapa on sirompi kuin tataarivaahteralla. Tummanvihreät, kiiltävät lehdet ovat liuskaiset ja niiden laidat toissahaiset. Tataarivaahteran lehdet ovat liuskattomia. Mongolianvaahtera suosii aurinkoa, tuoretta ja runsasravinteista kasvupaikkaa, mutta se kestää kohtalaisesti kuivuutta ja menestyy monenlaisilla maalajeilla. Se ei kuitenkaan siedä seisovaa vettä eikä kylmää ja tiukkaa savimaata. Pensas kestää hyvin tuulta, kohtalaisesti ilmansaasteita ja hyvin rikkidioksidia. Laji viihtyy tien varrella, muttei kovin hyvin keskikaistalla. Vaahteroita ei yleensä tarvitse leikata. Etenkään alasleikkausta ei suositella, koska vaahteralajit uusiutuvat melko heikosti. Ainoastaan vioittuneita ja hyvin vanhoja versoja poistetaan, ja leikkaus tehdään mahlavuodon takia vasta loppukesällä.

Käyttö

Mongolianvaahteraa kasvatetaan koristekasvina Pohjois-Euroopassa ja -Amerikassa. Se soveltuu hyvin esimerkiksi bonsaipuuksi. Pihapuuna se on karaistuneisuutensa takia soveltuva Suomessa aina Ouluun ja jopa Rovaniemellekin saakka, ja se kestää jopa kolmenkymmenen asteen pakkaset. Se kasvaa hyvin myös varjoisilla pohjoisrinteillä, tosin siellä sen ruska on melko vaatimaton.

 


Tiedot on haettu Wikipediasta, ftp.funet.fi , maples.se, pihastudio.fi, schwitter.ch, tenhowen-bomen.nl, pelcmans.net ja mustila.fi    25.04.2019