Puulajipuisto

Metsäomenapuu

Malus sylvestris

iomenapuu.png     kukat.png

Ulkonäkö ja koko

Metsäomenapuu on pieni pensasmainen puu, joka kasvaa enintään 8 metriä korkeaksi. Ulkonäöltään se muistuttaa sukulaistaan tarhaomenapuuta (Malus domestica). Runko on harvoin suora, ja oksat ovat haaraisia ja jäykin orapiikein varustettuja. Lehdet ovat kooltaan 3–8 cm, ja muodoltaan puikeat ja sahalaitaiset. Kukinto on valkoinen tai vaaleanpunainen. Metsäomenapuu kukkii touko–kesäkuussa. Hedelmänä on pieni pyöreä omena, halkaisijaltaan vain 1–2 cm. Maultaan vihreä omena on hyvin kitkerä,  eikä sovellu ihmisruoaksi. Linnut ja monet nisäkkäät syövät niitä, näin levittäen niiden siemeniä.

Metsäomenapuu risteytyy luonnossa tarhaomenapuun kanssa. Syntyneet jälkeläiset (M. domestica x sylvestris) ovat hedelmällisiä ja niiden erottaminen villeistä yksilöistä on vaikeaa. Risteymät ovat jo paikoin yleisempiä kuin metsäomenapuut.

Levinneisyys ja ympäristö

kaarna.pngMetsäomenapuu kasvaa lähes koko Euroopassa Keski-Venäjälle ja Kaukasukselle saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Pohjoismaiden eteläosiin. Lajia tavataan myös Pohjois-Amerikan länsiosissa. Suomi on metsäomenapuun levinneisyyden pohjoisrajalla. Lajia tavataan luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä erittäin harvinaisena Uudenmaan rannikkoalueella. Osa Ahvenanmaan ja lounaisen saariston esiintymistä ovat kuitenkin metsäomenapuun ja tarhaomenapuun risteymiä. Metsäomenapuuesiintymät ovat usein varsin niukkoja ja huonokuntoisia. Lajille sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet rakentamisen ja umpeenkasvun takia. Metsäomenapuun suurimmat uhat ovat metsätalous, risteytyminen tarhaomenapuun kanssa sekä saariston perinnebiotooppien umpeenkasvu. Noin puolet metsäomenapuun nykyisistä kasvupaikoista on suojeltu. Metsäomenapuu on kalkinsuosija, ja se viihtyy kuivahkoissa ja kivikkoisissa rinne- ja kallionaluslehdoissa, lehdesniityillä, metsänreunoissa ja rantapensaikoissa,mutta voi kasvaa karummallakin paikalla edellyttäen, että valoa on riittävästi. Lajin leviämistä pohjoisemmaksi estää sen kylmänarkuus, jonka vuoksi se pysyttelee saaristossa, jossa talvet ovat leutoja.

Käyttö

Omenapuun puuaines on hyvin lujaa ja sitä on käytetty tarvekalujen valmistukseen. Saaristossa ainakin soutuveneiden hankaimet eli tullat on tavattu tehdä omenapuusta. Kaarnasta saatavaa keltaista väriä on käytetty värjäykseen. Kukinnoista ja lehdistä on tehty uutteita joidenkin vaivojen hoitamiseen. Omenat ovat liian kitkeriä syötäviksi, mutta niistä on valmistettu mm. siideriä ja hilloa.

Tiedot haettu Wikipediasta, sll.fi, uuvana.wordpress.com, ymparisto.fi ja theseus.fi 23.9.2015