Puulajipuisto

Kontortamänty

Pinus contorta

puu.JPG     

Ulkonäkö ja koko

oksa.jpgKontortamänty on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty voi olla 30–40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta.  Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kiertyneitä, pituudeltaan 3–7 cm ja pidemmät kuin metsämännyllä. Kävyt ovat samaten 3–7 cm:n pituisia. Osa niistä on serotiinisia, eli ne avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Subsp. murrayana vapauttaa siemenensä heti, kun ne ovat kypsiä. Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin kotoinen metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa.

Levinneisyys ja ympäristö

Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottui Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä aina Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä. Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla. Puuaines on vaaleampaa ja hauraampaa kuin kotimaisella männyllä. Tästä syystä tykkylumi ja myrskyt aiheuttavat tuhoja kontortamännylle. Sillä ei ole myöskään luontaista vastustuskykyä tietyille hyönteis- tai sienituholaisille. Parempi kasvu johtunee vähäisemmästä ravinteiden tarpeesta ja suurimmat kasvuerot saavutetaankin köyhemmillä mailla. Ilmiö perustuu osittain lajin ohutkuorisuuteen, sillä puiden ravinteet varastoituvat pääosin kuoreen, oksiin ja neulasiin. Kontorta tulee toimeen vähäisellä typellä. Typen puute on yleensä pahiten kasvua rajoittava tekijä kivennäismaiden metsissä.

Käyttö

runko.jpgKontortamäntyä on Suomessa käytetty metsäpuuna enemmän kuin muita ulkomaisia mäntylajeja. Nuoruusvaiheessa se voittaa kasvussa kotimaisen männyn, joten sitä voi kasvattaa paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Ruotsissa kontortaa kasvatettiin aluksi lähinnä nopean kierron sellupuuksi. Pidemmällä kierrolla ja normaalisti harventamalla myös tukin kasvatuksen on havaittu olevan mahdollista. Tämä onkin loogista, koska kontorta on kotiseudullaan tärkeä sahapuu.

Tiedot on haettu wikipediasta, nurseryguide.com, wikimedia.org, roinilantaimisto.fi, visiirintakaa.files.wordpress.com   17.03.2016