Puulajipuisto

Kanadantuija

Thuja occidentalis

puu.jpg  

Ulkonäkö ja koko

oksa.jpgKanadantuija on sypressikasveihin kuuluva havupuu. Elämänpuiksi kutsutut tuijat ovat pitkäikäisiä ja lehteviä tyvestä latvaan. Kanadantuija on leveähkölatvainen ja melko korkea havupuu. Se kasvaa yleensä 10–20 metrin korkuiseksi ja 1-5 m. paksuksi. Suurin tunnettu yksilö on 34 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 175 cm. Lehdet ovat suomumaiset, himmeänvihreät ja alta kellertävät. Kaarna on punaruskeaa, uurteista ja siitä irtoaa kapeita pitkittäisiä suikaleita. Kävyt ovat pienet ja munanmuotoiset, pyöreähköt, 10–12 millin kokoiset ja ne sijaitsevat oksilla tiheinä kimppuina. Nuoren kanadantuijan kapea ja kartiomainen latvus muistuttaa katajaa tai sypressiä, mutta vanhempana se pyöristyy ja levenee. Lehtien yläpinta muuttuu talvella punaruskeaksi, mutta palautuu keväällä vihreäksi. Kandantuija on hidaskasvuinen. Vanhin tunnettu elävä yksilö on yli 1500 vuotias. Nämä vanhat yksilöt ovat iästään huolimatta pienikokoisia ja kitukasvuisia kasvupaikastaan johtuen.

Levinneisyys ja ympäristö

runko.jpgKanadantuija kasvaa luonnonvaraisena Kanadan  kaakkoisosassa ja Yhdysvaltojen koillisosassa. Kanadantuija oli varhaisimpia Pohjois-Amerikasta Eurooppaan tuotuja puita (noin vuonna 1566). Kanadantuijan kasvupaikkoja ovat kosteat metsät, suot, jokien ja järvien rannat, rinteet ja jyrkänteet. Ne viihtyvät parhaiten puolivarjossa, mutta sietävät synkkääkin varjoa niin hyvin, että taimet kasvavat jopa isompien puiden alla. Ne sietävät myös erinomaisesti leikkausta. Kasvupaikka täytyy olla tuore–kostea, runsasravinteinen sekä mieluiten kalkittu. Vyöhykkeet I-V. Kanadantuija on tuijalajeista kestävin. Kanadantuija voi olla tietyissä kasvuolosuhteissa erittäin pitkäikäinen puu( jopa 400v.). Huomattavan vanhoja yksilöitä kasvaa jyrkänteillä, missä ne ovat suojassa metsäpaloilta ja sitä ravinnokseen käyttäviltä hirvieläimiltä.

Käyttö

Kanadantuijaa käytetään yleisesti koristekasvina esimerkiksi aitakasvina, puistoissa ja hautausmailla. Laji tuotiin 1500-luvulla Eurooppaan ja uskottiin olevan lääkinnällisiä ominaisuuksia. Tuijien lehdistä voidaan uuttaa öljyä. Kanadantuija käytettään runsasti myös leikkohavuna. Lajikkeita on jalostettu yli 120 ja lajista tunnetaan yli 300 muotoa.

Tiedot on haettu wikipediasta, puutarha.net, laidbackgardener.wordpress.com ja suomalainentaimi.fi  26.01.2016