Puulajipuisto

Hybridihaapa

Populus x wettsteinii

puu.png     runko.jpg

Ulkonäkö ja koko

lehti.jpgHybridihaapa on Euroopassa esiintyvän metsähaavan (Populus tremula) ja pohjoisamerikkalaisen amerikanhaavan (Populus tremuloides) risteymä, jota viljellään koristepuuna. Se on ulkonäöltän kuin Populus tremula , kuori on harmaa ja lyhythaarojen lehtilavan kärki suippo ja tyvi herttamainen (metsähaavalla pyöreä tyvi ja kärki). Hybridihaapa on Suomen nopeakasvuisin puulaji. Varttuneimpien kestokokeiden perusteella tiedetään, että onnistuneessa hybridihaavikossa puusto saavuttaa 25 vuodessa yli 20 metrin pituuden. Haavan tiedetään olevan herkkä myös lahottajasienille. Luonnonhaavikoissa lahoisuus alkaa lisääntyä jo 30–40 vuoden ikäisillä puilla. Hibridihaavan  lahoriskiä voidaan pienentää kasvattamalla haavikoita lyhyillä, alle 30 vuoden kiertoajoilla.

Levinneisyys ja ympäristö

Nopeaan kasvuun tähtäävä haavan kasvattaminen voi olla mahdollista ainoastaan parhailla kasvupaikoilla, sillä haapa on vaatelias puulaji. Metsämaalla viljeltäessä haapa menestyy parhaiten lehtomaisilla kankailla tai sitä rehevämmillä kasvupaikoilla. Pellolla hybridihaavikko soveltuu parhaiten reheville, mieluimmin viettäville peltomaille, joiden vesitalous on kunnossa. Hybridihaapa ei menesty tiiviillä savimailla, turvemailla eikä kosteissa painanteissa. Se tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin hallaa ja pakkasia, mutta kelpaa hyvin hirville, jäniksille ja myyrille. Hybridihaapa on altis tuhoille.

Käyttö

Viljelyhaavikon kasvatuksen tavoitteena on hydyntää haavan nopea alkukehitys ja tuottaa lyhyellä kiertoajalla kuitupuuta korkealaatuisen paperin raaka-aineeksi. Kuitupuuksi kasvatettavan hybridihaavikon kiertoaika on muihin puulajeihimme verrattuna hyvin lyhyt; vain noin 20–30 vuotta.

Tiedot haettu wikipediasta, metla.fi, taimipuoti.fi, kasvio.files.wordpress.com ja puuproffa.fi     1.12.2015