Puulajipuisto

Hieskoivu

Betula pubescens

puu.jpg     lehti.jpg

Ulkonäkö ja koko

runko.GIFHieskoivu on rauduskoivua pienikasvuisempi ja rungoltaan solakampi puu, joka jää 8-20 metrin korkuiseksi. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat yleensä pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. Latvus on pensasmainen ja oksat pystyhköjä. Hieskoivu on usein monirunkoinen puu. Koivun runkoa peittää valkoinen tuohi. Tyveä peittää vaalea tyvikaarna. Latvuksen uloimmat haarat ovat usein riippuvia.

Koivulla on laaja pinnallinen juuristo. Hieskoivu kasvaa hyvin kosteilla mailla. Se viihtyy parhaiten tuoreissa runsasravinteisissa metsissä ja erilaisilla soilla, ojissa, rannoilla ja teiden reunamilla. Se kestää hyvin ilmansaasteita ja tarvitsee paljon valoa. Koivu on myrskynkestävä, koska sillä on paksu ja muhkurainen pääjuuri, joka on voimakkaasti haarautunut. Koivulla on myös maaperää parantavia ominaisuuksia.Tunturikoivu on hieskoivun muoto, joka on sopeutunut elämään tunturin ankarassa ilmastossa. Risteytyy tunturissa vaivaiskoivun kanssa. Metsärajalla kasvaa tunturikoivu ja vaivaiskoivu (Betula nana).

Levinneisyys ja ympäristö

Hieskoivu on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva puu,  joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Hieskoivun alalajiksi laskettava tunturikoivu esiintyy myös Grönlannissa. Hieskoivusta on myös punalehtinen muoto, jota kutsutaan punakoivuksi (Betula pubescens f. rubra). Hieskoivu kasvaa Euroopan pohjois- ja keskiosissa sekä Aasian pohjoisosissa. Pyreneiden niemimaan pohjoisosan vuoristoissa on erillinen esiintymisalue. Levinneisyysalueen pohjoisosissa kasvava tunturikoivu on ainoa alkuperäinen puulaji Islannissa ja Grönlannissa. Hieskoivu kasvaa Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka. Koivu on yksi yleisimmistä puulajeistamme männyn ja kuusen kanssa. Hieskoivu on kasvupaikkansa suhteen vaatimattomampi kuin rauduskoivu. Se kasvaa soilla ja korvissa sekä tiukkasavisilla mailla, ja kestää kylmää. Sen juuristo toimii edelleen niin vetisessä maassa, jossa rauduskoivun juuristo "hukkuu" ja puut voivat huonosti tai kuolevat, esimerkiksi tulvan takia. Hieskoivua istutetaankin sen takia huonosti vettä läpäiseville maille, vaikka se ei ole niin tuottoisa kuin rauduskoivu. Monet nisäkkäät vahingoittavat hieskoivua syömällä sen oksia. Niitä ovat hirvi, poro, metsäjänis, rusakko ja myyrät. Hyönteisistä tunturimittari ja äkämäpunkit syövät koivunlehtiä, koivunmantokuoriainen (Scolytus ratzeburgi) kaivaa käytäviä sen kuoren alle.

Käyttö

Hyvin kasvanut ja laatuharvennettu 50–60-vuotias hieskoivikko voi tuottaa tukkipuuta aivan kohtuullisen määrän. Tuoretta puuta sahattaessa havaitsee hienoisen värieron raudukseen verrattuna: hieskoivun sahauspinta on aavistuksen punertava, kun taas raudus on ennemminkin kellertävä. Periaatteessa molemmat koivulajit kelpaavat vaneripuiksi yhtä hyvin. Niiden puuaines on laadullisesti hyvin samankaltaista. Mutta esimerkiksi mutkaisuutensa ja oksikkuutensa takia hieskoivu on usein rauduskoivua huonompi puulaji jatkojalostuksen kannalta. Hieskoivua on perinteiseti käytetty polttopuuna, nyttemmin myös kuitupuuna. Sitä käytetään myös rohtona ja saunavihtojen tekoon. Vaikka rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin vihdassa kiinni, hieskoivun oksista tulee tuoksuvampi vihta. Koivu on kaadettava täysikasvuisena mahdollisimman nopeasti, ettei sen laatu heikkene etenevän lahon takia. Puutavara on haluttua huonekaluteollisuuden sekä puusepänverstaiden ja sorvaamojen raaka-ainetta. Koivu on vaneriteollisuuden ja muun levyteollisuuden pääraaka-aine. Koivun tuohta käytetään tuohitöissä. Koivu on ollut jo melko pitkään arvostettu paperiteollisuuden raaka-aine. Molemmat koivulajimme soveltuvat mahlanjuoksutukseen keväisin. Hieskoivu on suorempisyinen kuin rauduskoivu ja siksi helpompi halkaista. Sen puuaines on vaaleaa ja syykuvio erottuu heikosti. Sydänpuu ei erotu väriltään pintapuusta. Puuaines on kovaa, taipuisaa ja hyvin liikkuvaa. Koivu vaatii hyvän kuivatuksen, koska se on helposti lahoavaa.

Tiedot on haettu Wikipediasta, pinkka.helsinki.fi, puuproffa.fi ja helsinki.fi  12.11.2015