Puulajipuisto

Haapa

Populus tremula

puu.jpg    runko.jpg

Ulkonäkö ja koko

Haapa on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Haapa on nopeakasvuinen puu. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi.Puuaines on pehmeää ja vaaleaa. Haapa voi saavuttaa tukkipuun mitat jo 30-40 vuoden iässä. Parhaimmillaan haapa voi kasvaa yli 30 metriä pitkäksi. Haavan runko on vihertävä ja sileä, sekä sitä peittävä kaarna on harmaa. Vanhojen puiden runko on kaarnainen sekä sammaloitunut. Sen latvus on kapeahko. Lehdet ovat pitkien litteiden lehtiruotien päässä, minkä vuoksi pieninkin tuulenvire saa haavan lehdet värisemään. Kasvaessaan haapa on laholle altis, erityisesti jos sen runko vioittuu.

Levinneisyys ja ympäristö

lehti.png

Haapa on ainoa kolmestakymmenestä poppelin sukuun kuuluvasta lajista, joka kasvaa luontaisesti Suomessa. Haapa kasvaa pääasiassa sekametsänä kuusen kanssa. Tällöin se karsiutuu luonnostaa melko hyvin ja tuottaa hyvää oksatonta tukkipuuta. Laadukas haapatukki on rinnankorkeudelta vähintään 25 cm ja karsiutunut ainakin kolmeen metriin asti. Rungon on oltava suora eikä siinä saa olla halkeamia tai lahoa. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Kun vanhat rungot kuolevat, juurakosta nousee esiin uusia. Haavat selviytyvätkin metsäpaloista hyvin, sillä liekit ja niiden kuumuus eivät yllä maanalaisiin osiin.Näin haavat muodostavat jatkuvasti kasvavia yhdyskuntia, jotka saattavat peittää  jopa useiden hehtaarien alan. Haapa yhteyttää lehtiensä lisäksi myös rungollaan. Haapa ei ole tarkka kasvupaikan suhteen. Parhaiten se kuitenkin kasvaa multavilla alueilla, jossa ei ole seisovaa vettä. Haapa suosii tuoreita kangasmetsiä ja lehtoja. Sitä tapaa myös rehevissä korvissa, kuloalueilla ja metsien reunamilla. Huonommilla kasvupaikoilla haavasta kasvaa pensasmainen. Se tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin hallaa ja pakkasia, mutta kelpaa hyvin hirville, jäniksille ja myyrille.

Käyttö 

Haavan puuaines on hyvin vaaleaa ja kevyttä, ja sitä käytetään muun muassa saunanlauteisiin. Haavassa lehtipuuna ei ole männyn tai usein saunan seinissä käytetyn kuusen tapaan pihkaa ja hitaasti lämpöä johtavana pehmeänä puuna se on miellyttävä istua. Muinoin järeistä haavanrungoista valmistettiin haapioita, eli koverrettuja veneitä. Haapaa käytettiin myös rakentamisessa ja paanukatoissa.  Haapaa käytetään sen hitaan palavuuden vuoksi myös tulitikkuihin. Suomessa sen teollinen merkitys on kuitenkin vähentynyt, koska maassa ei enää ole tulitikkutehtaita. Kirkniemen paperitehdas  käyttää edelleen haapaa laadukkaan painopaperin valmistuksessa. Silputtua haapaa käytetään jonkin verran myös eläinten pahnoina, koska siinä ei ole fenoleja, joiden arvellaan aiheuttavan eläimille hengitysvaivoja. Haapa ei ole ollut kovin suosittu puu: sitä on pikemminkin vihattu, koska sitä on ollut vaikea kitkeä metsästä pois. Haapa tekee paljon juuri- ja kantovesoja ja on erittäin nopeakasvuinen, joten se kilpailee hakkuuaukeilla tehokkaasti kaupallisesti merkittävämpien lajien kanssa. Haapa on myös männyn taimia vaurioittavan männynversoruostesienen toinen isäntäkasvi. Ruoste aiheuttaa nuoriin männynkasvaimiin mutkaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on Suomen metsien avainlaji. Tikat hakkaavat mielellään pesäkolonsa sen pehmeään ja sisältä usein lahoon puuainekseen. Tikankoloja käyttävät sitten monet muut lintulajit pesä- ja lepopaikkoina. Varsin monet nisäkkäätkin käyttävät tikankoloja hyväkseen, mm. orava, näätä, lepakot ja liitoorava. Haavan puuaines on herkästi lahoavaa ja siksi lukuisa joukko kääpiä  ja muita lahottajasieniä viihtyy haavassa. Kuivattu haapa on paljon lahonkestävämpää kuin tuore. Unohtaa ei sovi selkärangattomien suurta haapaan sitoutunutta joukkoa, esimerkiksi monien perhosten toukille haapa on tärkeä ravintokasvi. Nykyiset metsänhoitosuositukset neuvovatkin säästämään haapoja metsänhoitotoimissa.

 

Tiedot on haettu Wikipediasta, luontoportti.com, tenhoven-bomen.nl, 4.bp.blogspot.com, puuproffa.fi  ja visiirintakaa.wordpress.com   4.12.2015