Puulajipuisto

Ajaninkuusi

Picea jezoënsis

puu.jpg    oksa.jpg

Ulkonäkö ja koko

Leveän kartiomainen ja kaunislatvuksinen ajaninkuusi on Itä-Venäjän rannikkoalueen ja Japanin pohjoisosien tärkein kuusilaji. Se kasvaa kotiseuduillaan parhaimmillaan jopa 50–60 metriä korkeaksi, mutta Suomessa se saavuttaa vain harvoin yli 20 metrin korkeuden. Elinikä on 350-400 vuotta ja jopa 500. Sen oksat kasvavat leveästi ja kohenevasti kerroksittain ja latvaoksat ovat monien Kaukoidän havupuiden tyyliin hieman yläviistot. Neulasten alapinnan valkoiset ilmarakojuovat antavat latvukselle viehättävän kimalluksen aamu- ja ilta-auringon valossa. Ajaninkuusi aloittaa kasvunsa selvästi aikaisemmin kuin kuusi, joten se on arka keväthalloille. Kävyt ovat 3,5-8 cm  kokoisia.

Levinneisyys ja ympäristö

runko.jpgAjaninkuusen kotipaikka on  Japani (erityisesti Hokkaidon saarella),Venäjän Kaukoitä (Ussurin saarella, Sahaliineillä ja Kuriileilla kuten myös Kamtsaktassa), Pohjois-Korean niemimaa ja Mantšuria Itä-Aasiassa. Puu viihtyy merenpinnasta aina 1000 metrin korkeuteen asti.   Kasvupaikaksi on sopva  puolivarjo, keskiravinteinen, tuore–kostea, runsasturpeinen maa. Se menestyy vyöhykkeellä  I–IV, alkuperästä riippuen.

Käyttö

Ajaninkuusi on arka keväthalloille. Sen takia sitä ei ehkä kannata koristepuuna viljellä, vaikka se puhtaan vihreänä ja tuuhealatvaisena olisi koristeellinen. Ajaninkuusi on tärkeää tuote Venäjän Kaukoidässä ja Pohjois-Japanissa , puutavaran ja paperin tuotantoon. Ajanin kuusen kuoressa on hyvä laatuista tanniinia, joka  käytetään rusketuksen aineena. Neulasissa on eteeriset öljyt ja ne käytettään parfyymi tuotannossa. Japanin "Ainu ihmisten" kielisoitimen runko (kutsuttu tonkori) on tehty ajninkuusta.

 

Tiedot on haettu biolib.cz, cfs12.blog.daum.net, fairwood.jp, mustila.fi, pikkupuu.fi ja wikipedia.org 11.03.2016